Pieni kirsikkapuu

lauantai 25. maaliskuuta 2017


Heti kun lumet ovat sulaneet meillä alkaa puutarhapuuhat, ja teimme tänään miehen kanssa vähän suunnitelmaa siitä mistä työstä aloitetaan. Kevätfiilistely on minulla jo ihan vauhdissa, ja siinä huumassa meille ilmestyi tuo kirsikkapuukin. Kuljin nimittäin torstaina muissa asioissa kukkakaupan ohi tai niin oli tarkoitus, mutta ohitus epäonnistui, kun näin tuon pienen kirsikkapuun kavereineen kukkakaupan edessä auringossa. Niin ihana, että en voinut vastustaa.



Kirsikkapuu löysi paikkansa keittiön saarekkeelta. Mallailin sitä ensin mihinkäs muualle kuin "sisustusalttarilleni", mutta tässä se pääsikin jotenkin parhaiten oikeuksiinsa. Tämän pienen puun voi kuulemma istuttaa uloskin, kunhan vain suojaa sen talveksi. Täytyy ehkä kokeilla ja katsoa miten sille käy.




Kirsikkapuu nosti taas myös esiin joka keväisen Japani-kuumeen. Alkoi tehdä mieli kirsikkateetä, ja otin saarekkeelle esille puun kaveriksi yhden Japanista aikoinaan tuliaisiksi tuomani vaaleanpunakukkaisen kulhonkin. Muillekin Japani-kuumetta näin keväisin kokeville kirjavinkkinä Minna Eväsojan Melkein Geisha. Hankin kirjan viime keväänä Nidestä (joka muuten on minun mielestä Helsingin kivoin kirjakauppa) lääkkeeksi silloinkin oireilevaan Japani-kuumeeseeni. Toki tiedä nyt sitten auttoiko vaiko pahensiko se vain kuumetta. Melkein geisha on kiinnostava sukellus Japanilaiseen kulttuuriin Suomalaisen näkökulmasta. Hurmaava ja hullu Japani, niin kuin alaotsikkokin sanoo. Olen lukenut lukuja nyt uudelleen sieltä täältä. Lyhyitä lukuja pystyy lukemaan jopa tässä elämäntilanteessa, vaikka lukuhetket saattavat olla lyhyitä ja katkonaisia. 
Huomiselle on luvattu 10 astetta, joten pian se on kevät niin pitkällä, että puut kukkivat ulkonakin. Japanista haaveilu jatkuu, mutta Roihuvuoren kukkivat kirsikkapuut täytyy todistaa tänäkin vuonna.

Sirkussynttärit 3-vuotialle vol 1 ja vol 2

tiistai 21. maaliskuuta 2017


Sitä tuli pidettyä suunnittelematta melkein kuukauden blogitauko. Taukoon ei ole mitään yhtä erityistä syytä, olen vain päättänyt, että tämän vauvavuoden aikana en ota paineita päivitystahdista, ja nyt tauko tuli sitten tähän kohtaan. Toivottavasti tekään ette pistä pahaksenne tätä pientä breikkiä, ja jaksoitte odotella uutta postausta.
Täällä on juhlittu kaksiakin synttäreitä. Vauvavuosi on nimittäin itse asiassa jo puolessa välissä, sillä minimies on jo 6kk ikäinen.  Hampaita tulee ja liikkumaan yritetään lähteä jne... Pikku herra on mitä valloittavin ja ihanin tapaus. Muutaman kuukauden tauon jälkeen hän oppi yllättäen uudestaan tutinmussuttamisen jalon taidonkin. Tutti on todella helpottanut vauva-arkea jo muutamassa päivässä. Tällä hetkellä vedetään huonoilla yöunilla, mutta onneksi näin toisen lapsen kohdalla sitä oikeasti tietää, että tämä todella on vain yksi niistä paljon puhutuista ohimenevistä vaiheistä. Pienempää poikaa juhlimme pienesti oman perheen kesken. Meidän isompi poika täytti jo 3 vuotta, ja hänen synttäreitään on juhlittu parissakin erässä. Ensin edellisenä viikonloppuna vieraana oli sukulaisia, ja viime viikonloppuna ystäväperheitä. Molemmat juhlat juhlittiin sirkusteemalla, joihin idea lähti alunperin tuosta sirkusviiristä, jonka hankin jo pitkän aikaa sitten Lindexiltä.


Kutsuja teimme synttärisankarin kanssa melko pitkälle yhdessä.  Homma oli kuitenkin yhdessä sen verran hidasta, että kutsut ehtivät perille vasta ihan viime tipassa, enkä muistanut kuvata niitä. Mummi ja mumma saivat myös täysin pojan itse tekemät kutsut. 
Tuo kuvassa näkyvä on itse asissa pojan synttärikortti, joka toki on sisätekstiä lukuunottamatta ihan samanlainen kuin vieraille lähetetyt kutsutkin. Olen tehnyt muinakin vuosian pojalle aina yhdestä kutsusta synttärikortin. 





Koristeluissa toistui mustavalkoisen sirkusteltan raidat ja ripaus minttua. Vaikka juhlat jaettiin kahdelle viikonlopulle, niin vieraita oli silti sen verran, että astioissa turvauduin osittain kertakäyttöastioihin. Lasten kanssa ne oli helpot, ja juuri niistä tuli sitä sirkustunnelmaa kattaukseen. Kattoon teimme pojan kanssa ilmapalloista viirin. Se oli helppo tapa saada isoon tilaan juhlatunnelmaa.


Teemaan sopivaa kakkua jouduin vähän pohtimaan. Mielessä kävi pellet ja sirkusteltat, mutta lopulta norsu päätyi temppuilemaan kakun päälle. Koska tuo pojan leluista löytynyt norsu oli aika isokokoinen kävi ensimmäisenä viikonloppuna norsun kanssa vähän sellainen "norsu posliinikaupassa" -efekti, kun painava rötikkä kellahti kyljelleen kakunpäälle. Onneksi tämä tapahtui jo ennen vieraiden saapumista, joten vähän vain lisää kermavaahtoa, ja vielä yksi matala tuki toisen takajalan alle, ja niin norsu onnistui temppussaan ja pysyi kakun päällä.
Ensimmäisissä juhlissa poika sai puhaltaa kakun päältä kolme kynttilää, ja toisissa kakun päällä säkenöi tuo kolmosen muotoinen sädetikku. Senkin olin hankkinut jemmaan jo aikoja sitten. Enpä ollut osannut arvata synttärisankarin wau!-ilmettä, joka oli jotain valtavan innostuksen ja järkytyksen välistä.


Synttäritarjoilujen osalta mentiin molemmissa juhlissa melko samoilla jutuilla. Suolaiset herkut olivat kuitenkin vähän erilaiset. Ensimmäisissä sukulaisille järjetyissä juhlissa suolaisina herkkuina oli fetaparsakaalipiirakkaa ja täytettyjä patonkeja.



Kun oli vuorossa lapsiperheet, päätimme laittaa jotain vieläkin helpommin syötävää, ja tarjosimme hodareita. Hodarit oli helppot tarjottavat ja maistui niin pienille kuin isoille. Tykkään etukäteen fiilistellä juhlia niitä suunnittelemalla ja laittamalla, mutta itse juhlissa en halua seistä vain keittiössä.
Sirkussynttäreillä täytyi tietysti olla myös popcorneja. Ensimmäisille juhlille tein itse mintunväriset popcornitötteröt ja toisissa juhlissa oli valmiita raitaisia popparikippoja.







Makeita herkkuja oli rocky roadeista, vaahtokarkeista tehtyihin voimamiehen painoihin ja suklaacookieskekseihin. Pöydässä oli myös viinirypäleitä pienissä kipoissa.



Kahvin lisäksi juomaksi tarjosimme ristiäisissä hyväksi todettua seljankukkamehua. Silloin hana-astia oli lainassa ystäviltä, mutta nyt pääsi käyttöön meidän joululahjaksi saatu astia. Kesällä tälle on varmasti lisää käyttöä terassilla.
Ohjelmassa oli sirkustemppurata ja muuta ei tarvittukaan, kun pikkumies oli jo siitä ihan ihmeissään, että saa kahdet synttärit ja paljon vieraita.


Minun oma äitini on aina syntymäpäivänäni muistellut päivää jolloin synnyin. Varsinkin teininä ajattelin vähän, että mitä se aina muistelee noita samoja juttuja. No nyt tajusin, että teen samaa. Muistan miten 3 vuotta sitten talvi alkoi heti kääntyä kevääseen, kun vauva oli syntynyt. Sairaalassa viettettyjen päivien aikana tuli vielä luntakin, mutta kun pääsimme kotiin ja laskimme nukkuvan vauvan kotona sängylle, vauvaan paistoi ihana kevätaurinko. Kevät alkaa minulle nykyisin aina tämän aurinkoisen ihanan pojan synttärijuhlien aikaan. Nyt on juhlittu 3-vuotiasta, tervetuloa kevät!

Lastenhuoneen uudistus: Juniorisänky

maanantai 27. helmikuuta 2017


Eilen kurkattiin pojan huoneen uudistusta säilytyskalusteen ja pikkukeittiön osalta. Huonekalujen osalta hankittavaksi tuli myös uusi sänky, kun vanha sänky periytyi nyt pikkuveljelle. Tällä kertaa iskä ei ehtinyt verstashommiin, ja uusi sänky hankittiin valmiina.



Valitsimme huoneeseen sohvamallisen Bopita Tom -juniorisängyn. Jotkut hankkivat tässä kohtaa jo heti suoraa ison sängyn, mutta meidän poika on niin pienikokoinen, että hän olisi seilannut isossa sängyssä kuin valtameressä. Ensimmäisen yön jälkeen totesimme, että poika pyörii tässäkin sängyssä vielä niin paljon, että turvalaita on vielä hankittava. Sängyn alle olisi satavilla lelulaatikko/kaveripeti, mutta sellaiselle meillä ei vielä ole käyttöä, kun säilytystilaakin on nyt ihan riittävästi.


Kun huoneeseen on tullut isompia kalusteita, tiipiin paikkaa piti vähän hakea. Tässä huoneessa on hyvin lattiatilaa ja tiipii mahtuu onneksi ikkunoiden eteen sängyn ja säilytysjärjestelmän väliin. Tarvittaessa sen voi myös nostaa välillä kokonaan sivuun, jos muut leikit tarvitsevat paljon tilaa. Huoneen asukas viettää ensi kuussa 3-vuotissynttäreitään, ja sitten huone ja muukin koti täyttyykin pienistä ja isommista vieraista. Täällä on pojan kanssa jo synttäreitä suunniteltukin, joten niistä sitten lisää maaliskuussa.

Lastenhuoneen uudistus: Lelujen säilytystä ja pikkukeittiö

sunnuntai 26. helmikuuta 2017


Kun muutimme tähän taloon vajaa vuosi sitten poika oli vasta ruvennut leikkimään huoneessaan, silloin leikit olivat kuitenkin vielä aika erilaisia kuin nyt. Nyt leikitään paljon roolileikkejä; yhtenä päivänä meillä hämmentää kattiloita ja pannuja pikku kokki, toisena vasaralla paukuttaa rakentaja, kolmantena pelastustehtäviä suorittaa palomies. Huoneeseen tarvittiin lisää säilytystilaa, sekä uusi sänky. Edellisessä postauksessa jo näkyikin muutama huoneen sisustusyksityiskohta, ja nyt  kurkataan huoneen uudistukseen laajemmin. Jotta ette hukkuisi kuvatulvaan jaoin postauksen kahteen osaan. Tänään esittelen säilytysratkaisun ja pikkukeittiön. Huomenna sitten tsekataan millaisessa sängyssä isompi poika nykyisin pötköttää.



 Kun aikoinaan esittelin teille lastenhuoneen ensimmäisen kerran, mainitsin jo silloin, että haaveissa olisi leluille monilokeroinen säilytysjärjestelmä. Huoneeseen hankittiin nyt säilytyskalusteeksi IKEAn STUVA-järjestelmää mustilla ovilla. Mietimme ensin olisiko korkeita osia ollut vain yksi, mutta lopulta totesimme, että hankimme nyt kerralla säilytystilaa enemmän. Jos tarpeet taas jossain vaiheessa muuttuvat, voi palasia siirrellä ja korkeasta osasta voi tehdä vaikka tarvittaessa vaatekaapin. Korkeaan osioon jätettiin nyt avohyllyt, mutta jos näkymästä haluaa rauhallisemman voidaan toiseen tai molempiin hankkia ovet. Nyt halusin kuitenkin avoimemman ilmeen. Lastenhuoneessa yksityiskohdat saavat olla näkyvillä ja lelut helposti pienten käsien ulottuvilla. Matalan osan päällä voi leikkiä vaikka pikkuautoilla, ja usein myös puinen parkkihalli nostetaan siihen. Vähän aikaa sitten löysin askarteluliikkeestä autotieteippiä, jolla tasolle tehtiin pojan kanssa reitti pikkuautoille.



 Edellisessä postauksessa nähdyt lastenhuoneen yksityiskohdat löysivät paikkansa seinältä ja tasoilta.
Seinällä ollut taulukollaasi sijoittui sopivasti juuri matalan osion päälle, niin että kollaasia ei tarvinnut ruveta siirtämään. Mustat Alice and foxin talohyllyt* ovat nyt osana taulukollaasia, ja tuovat siihen kivaa eloa. Nyt kollaasin ilmettä voi helposti muunnella vaihtelemalla leluja hyllyille. Ennen kuin hyllyt päätyivät seinälle, ne olivat hetken tasolla leikeissä, ja niistä tuli heti Schleich-eläinten koteja. Nämä talohyllyt toimivat siis myös kivasti vähän kuin pieninä nukkekoteina.
Alice and fox &-valaisintuo huoneeseen lämmintä valoa, ja on kaunis yksityiskohta hyllyllä. Näistä on olemassa eri kirjaimia, niin että niistä voisi koota vaikka lapsen nimen. Koska meillä huoneesta tulee jossain vaiheessa kahden pojan huone, päädyin tähän &-merkkiin. Harmaa valaisin tulee myös kivasti esiin valkoisesta taustasta silloinkin, kun siinä ei ole valot päällä.  
Vaikka meillä pojan huonetta uudistettiin nyt vähän laajemminkin, niin Jollyroomin pienilläkin lastenhuoneen säilytysratkaisuilla sekä lampuilla ja valaisimilla saa lasten huoneeseen järjestystä ja kivaa ilmettä.





Poika sai tämän Ikean pikkukeittiön joululahjaksi, ja siellä meidän little chef on valmistanut jo monen monet herkkuannokset. Kätevät Minituden säilytyskorit* ovat kulkeneet huoneessa jo monessakin paikassa. Vähäksi aikaa ne taitavat tällä kertaa jäädä pikkukeittiöön koreiksi puuhedelmille ja astioille.
Pikkukeittiötä oli tarkoitus tuunata, ja puinen taso jo muuttuikin DC Fixillä "marmoriseksi". Maalaushommiin ei olla ehditty, ja nyt kun olen sitä hetken katsellut, niin itse asissa tuo vaalea puu sopii aika kivasti huoneeseen. Ehkä maalamiselle ei olekaan tarvetta tai ainakaan mikään kiire.
Huomenna käännetään katse vielä nukkumisnurkkaan.

*Yhteistyössä Jollyroomin kanssa

Lastenhuoneen sisustusyksityiskohtia

perjantai 24. helmikuuta 2017


Meidän kohta 3-vuotias on ruvennut yhä enemmän leikkimään huoneessaan, säilytystilan tarve on kasvanut, ja pikkuveli omi isoveljen sängynkin. Lastenhuone kaipasi siis uudistusta. Lastenhuoneen sisustusprojekti on ollut jo jonkin aikaa käynnissä, vaikkakin tässä kaiken muun rinnalla se onkin edennyt aika hitaasti. Projekti tuli vihdoin valmiiksi, kun isompien linjojen jälkeen sain yhteistyössä Jollyroomin kanssa viimeistellä huoneen sisustusta muutamalla ihanalla lastenhuoneen tuotteella. 


Pojan huoneen tiipii-teemaan sopiville suloisille Minituden säilytyskoreille* keksin montakin paikkaa ja käyttötarkoitusta. Näitä on onneksi niin helppo siirrellä, että ne voivatkin vaihtaa paikkaa aina tarpeen mukaan.



Taulukollaasia päivitin kolmiulotteisemmaksi Alice and foxin mustilla talo-seinähyllyillä*. Näille hyllyille päätyi nyt pikkuveljen joululahjaksi saamia palikoita, mutta hyllyillehän voi vaihdella leluja tai laittaa vaikka esille poikien ensimmäiset Converset.


Tunnelmaa tuovalla Alice and fox harmaalla &-valasimella *kokonaisuus sai vielä viimeisen silauksen. Tämän valaisimen voi kiinnittää myös seinään, ja kokeilin sitäkin taulukollaasiin. Lopulta se kuitenkin löysi paikkansa uuden säilytyskalusteen päältä. Laajempia kuvia uudesta säilytyskalusteesta ja huoneen uudistuksesta muutenkin vielä tässä viikonloppuna.
Kaikki nämä lastenhuoneen tuotteet ovat nyt muuten alennuksessa Jollyroomissa, ja paljon muutakin, joten kannattaa käydä kurkaamassa ideoita vaikka juuri lastenhuonee säilytykseen ja valaistukseen.

*Yhteistyössä Jollyroomin kanssa


Valkoisena kukkiva magnolia

perjantai 17. helmikuuta 2017


Se on kuulkaas magnolia-aika jälleen. Pidempään blogia seuranneet eivät ole voineet välttyä siltä tiedolta, että magnolia on lempikukkani. Niinpä on melkeinpä yllättävää, että tämä kukkahullu läväyttää vasta nyt blogiinsa ensimmäiset magnoliakuvat, kun yleisesti some-maailmassa on jo jonkin aikaa jyllännyt varsinainen magnoliahuuma. Instagramin puolella olen toki jo riemulla liittynyt magnolian palvojien joukkoihin, ja julkaissut ainkin pari magnoliakuvaa. Magnolia, magnolia, magnolia... Yksikään kuva magnoliasta ei ainakaan minulle ole liikaa, on se vaan niin kaunis.


Tässä magnolianoksassa itselleni erityistä on se, että kaikesta magnoliahulluudestani huolimatta näissä kuvissa kukkii vasta minun ensimmäinen valkoisena kukkiva magnolian oksa. Kukkakaupassa olin olettanut, että tämäkin on vaalenpunainen, niin kuin aina aiemmin. Tämän oksan hankkiessani yksikään nuppu ei ollut auennut, joten olin varautunut siihenkin, että se ei välttämättä kukkisi ollenkaan. Pitämällä oksan valoisasssa paikassa, vaihtamalla joka päivä oksalle kuuman veden ja rapsuttaalla uutta imupintaa (parempi olisi leikata, mutta kova puuvarsi tarvitsisi ihan leikkurit, joita en ole saanut hankittua) se kuitenkin alkoi avata nuppujaan. Nuppujen aukeaminenhan on itselleni lähes pyhä tapahtuma, ja kun se alkaa käyn vähän väliä ihastelemassa nuppujen avautumisen eri vaiheita. Tuo vaihe on vähän kuin seuraisi kevään saapumista nopeutetttuna pienoiskoossa. Täällä on ollut vähän arkihaasteita sairasteluineen, joten kevään saapumista saisikin minun puolestani nyt vähän nopeuttaa. Onneksi aurinko lämmittää jo välillä ihan lupaavasti.

Kokemuksia Vaavisängystä

maanantai 13. helmikuuta 2017


Vauva on kuulkaas kasvanut jo 5 kuukauden ikäiseksi. Palautimme jo kuukausi sitten
vaavisängyn, joka oli meillä blogiyhteistyön kautta lainassa. Sängyn palauttaessani, ja tätä kirjoittaessani ihan herkistyin, kun mietin miten vauva sen käyttön aikana kasvoi pienestä nyytistä pikku palleroksi sängyn päästä päähän. Muistelin miten hän on tässä sängyssä nukkunut joulukuusen äärellä, ja miten häntä on tässä sängyssä kuljeteltu pitkin kotiamme aina sinne missä muutkin ovat olleet. 
Vaavisänky oli yksi vauvavuoden alun parhaista tarvikkeista, ja palauttamisen jälkeen on oikein pitänyt opetella vauva-arkea ilman sitä. Voin siis suositella sitä ilolla muillekin, ja ajattelin siis palata vielä ajassa taakse päin, ja kertoa meidän kokemuksia vaavisängystä.


 Vaavisängyn idea on siis se, että sen voi vuokrata neljäksi kuukaudeksi, ja sen jälkeen palauttaa, kun vauva kasvaa ja ensisängyn tarve on ohi. Sänky on siis ekologinen ratkaisu, kun samaa sänkyä kierrätetään vauvalta toiselle. Tämä on mahdollista, koska materiaali on helposti puhdistettava, ja patja aina uusi. Sänky toimitetaan kätevästi kotiovelle, ja vuokra-ajan jälkeen se pakataan samaan pahvilaatikkoon kuin missä se tulikin, ja palautetaan lähimpään postiin. Vuokra-aika on siis normaalisti neljä kuukautta, mutta sitä voi halutessaan jatkaa. Kuten sanoin, minä olen ihan jo kaivannut vaavisänkyä, ja olisin varmasti muuten pidentänyt vuokra-aikaa, mutta vauva kasvoi neljässä kuukaudessa niin paljon, että hän ei olisi enää mahtunut siihen, vaikka se muuten olisikin ollut varsin kätevä edelleen. Perus vuokra-aika on siis minusta varsin sopiva keskikokoiselle vauvalle.


Meillähän on ollut yläkerrassa vauvan nurkkauksessa sänkynä sama suvussa kiertävä korisänky kuin isoveljen aikanakin. Toki pikkuveli on nukkunut pääasiassa yöt meidän sängyssä babynestissä. Babynestistä eli vauvapesästä ei silloin isoveljen vauva-aikaan puhuttu vielä mitään (en tiedä olisiko niitä silti ollut jo silloin). Babynest on siis ruotsalaisten kätilöiden kehittämä patja, jossa on reunat, ja jota voi käyttää missä vain. Ihan aluksi käytin babynestiä myös vaavisängyn sisällä. Pystyimme kuljettaa vauvaa sillä myös kätevasti kerroksesta toiseen. Babynest oli meillä mukana matkallakin, koska vauva on niin tottunut nukkumaan siinä. Babynest onkin myös vauvan (ja sitä kautta koko perheen, varsinkin äidin) nukkumista helpottava vauvatarvike,  jota ehdottomasti myös suosittelen. Se on meidän vauvalla edelleen käytössä joka päivä.
Vauvapesiä on toki myynnissäkin, mutta me saimme baby nestin lahjaksi tädiltäni, joka oli itse tehnyt sen. Lopulta hän itse asissa teki niitä meille kaksi, kun ensimmäinen jäi pieneksi.  Kiitos vielä tuhannesti tädilleni ihanasta ja niin tarpeelliseksi todetusta lahjasta! <3


Joka tapauksessa kaipasimme siis alakertaankin vauvalle sängyn, koska vietämme suurimman osan ajasta alakerrassa. Varsinkin juuri ensimmäisinä kuukausina halusin pitää vauvan koko ajan lähellä silmien alla. Koska vaavi-sängyssä on pyörät sitä voi liikutella sinne missä itsekin on. On myös kätevää, että vauvaa pystyy nukuttaa sänkyä liikuttamalla.


Pyörien ja tukevan rakenteen takia ei tarvinnut pelätä, että isoveli vahingossa kaataisi sängyn. Laitoin sänkyyn vielä pehmusteen reunoille, että se olisi vauvalle pesämäinen ja pehmeä.
Myös reunapehmuste varmisti, että isoveli ei pääse huomaamattani "hoitamaan" vauvaa.
Nyt tiedän jo, että isoveli osaa olla varovainen pikkuveljen kanssa, mutta etukäteen mietin, että keksiiköhän isoveli työntää sänkyä pitkin poikin. Aika hyvin isoveli ymmärsi, että sänky on pikkuveljen nukkumispaikka ja sen täytyy antaa olla rauhassa. Pari kertaa isoveli pudotti reunan yli vauvallekin lelujaan sänkyyn, onneksi ei mitään kovia leluja kuitenkaan. Veikkaan, että nyt kun veljekset ovat muutenkin jo enemmän kontaktissa, vauva saattaisi kiinnostaa isoveljeä enemmänkin.

Kaiken käytännöllisyyden lisäksi vaavisänky on kaunis, muotokieleltään 50-lukuhenkinen ja yksinkertainen. Sopii siis monenlaiseen sisutukseen, eikä haittaa vaikka sänky kulkee kodissa huoneesta toiseen.
Vaikka vähän haikeana sängyn palautinkin, niin on kätevää, että näin lyhyeksi ajaksi ei tarvitse hankkia sänkyä, joka sitten jäisi nurkkiin pyörimään.